Raahen kirjasto

Etusivu » Uncategorized » Museo kirjastossa

Museo kirjastossa

Raahen kaupunginkirjasto/pääkirjasto

040 135 6799
ma - pe 10 - 19
la 10 - 15

Arkisto

Kategoriat

Mainokset

Museo ja kirjasto ovat sisaruksia – julkisia laitoksia, joiden tehtävänä on muun muassa kulttuuriperinnön ja dokumentoidun informaation säilyttäminen ja saattaminen yleisön ulottuville – ja mitä luontevimpia yhteistyökumppaneita. Ajatus sekä museon että kirjaston kokoelmien avaamisesta asiakkaille uudella tavalla virisi Raahen kaupunginkirjaston aikuisten lukemiseen innostamisen ja kirjallisuuden tuntemuksen edistämiseen keskittyvässä hankkeessa. Virikkeitä ja vinkkejä saatiin Karkkilassa 10-luvun alussa toteutetusta hankkeesta ja ”parastettiin” raahelaisten hyödyksi ja iloksi.

Teemoja mietittiin yhdessä. Museon kokoelmista valikoidaan harvemmin, jos koskaan, yleisön nähtävillä olleita esineitä ja kirjaston kokoelmaa hyödynnetään assosiatiivisesti ja ennakkoluulottomasti. Aihepiirit tulevat vaihtelemaan matkailusta ja kauneudenhoidosta vuotuisjuhliin, käsitöistä ja merellisestä meiningistä teollisuuteen. Ensimmäisen näyttelyn teemana on matkailu ja esillä on ihanan ylellinen matkalaukku eli nesessääri, jota on käytetty kauneudenhoitotarvikkeiden kuljettamiseen. Vitriinin vierelle asettuu monenlaista lainattavaa kirjaston kokoelmasta.

Museo kirjastossa laajenee myös verkkoon ja paikallislehden sivuille: jokaisesta mininäyttelystä julkaistaan teemaa syventävä teksti kuvituksineen sekä kirjaston että museon blogeissa ja pieni inforuutu Raahen Seudun sivuilla aina näyttelyn vaihtuessa. Museo tulee vierailulle kirjastoon, tulkaa tekin!

 

Mamsellin ”nesessääri”

Raahen museon kokoelmiin päätyi viime vuonna ihanan ylellinen matkalaukku, jota on käytetty kauneudenhoitotarvikkeiden kuljettamiseen. Pieni ja soma matkalaukku on vaaleanruskeaa nahkaa, se on vuorattu kiiltäväpintaisella sekoitekankaalla ja siellä on lokeroita ja paikkoja pulloille ja purkeille, joissa on säilytetty kauneudenhoitotuotteita, sekä muille tarvikkeille, kuten harjoille ja peileille. Useimpien purkkien korkit ovat hopeaa ja niissä on koristeellinen kaiverrettu monogrammi ”EL”. Nimikirjaimet viitannevat Ebba Katinka Lagerlöfiin tai mahdollisesti hänen tyttäreensä Ebba Löwenmarkiin, jolla oli samat nimikirjaimet vuosina 1913–1938. Laukun lahjoittivat museolle Ebbojen jälkeläiset, joilta saatiin myös arvokasta muistitietoa laukun historiasta.

 

Kaivautukaamme täten hieman syvemmälle laukun tarinaan. Laukku on siis todennäköisesti kuulunut alun perin Ebba Lagerlöfille (os. Ljunggren, aik. Sovelius, 1862–1932) ja sitten hänen tyttärelleen Ebballe (1892–1973) (Relander, os. Sovelius, aik. Löwenmark). Kapsäkki ei selkeästikään ole 1800-luvun tuote, joten se ei voi olla peräisin Ebba Ljunggrenin tyttövuosilta, vaan ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkuun, jolloin hän oli jo rouva Lagerlöf. Laukun tiedetään olleen nuoremman Ebban mukana hänen opiskellessaan sisäoppilaitoksessa Sveitsin Lausannessa 1910-luvun taitteessa. Ebba Sovelius oli tuolloin noin parikymppinen naimaton nainen.

 

Raahen tytöistä tiedetään monien opiskelleen ulkomailla sisäoppilaitoksessa. Esimerkiksi merikapteenin tytär Anna Sofia (Sofi) Hannila, sittemmin kapteenska Snellman, vietti Sveitsissä kaksi vuotta. Raahen kirkkoherra Borgin tytär Rosa Johanna (sittemmin rouva Sovelius) matkusti sisäoppilaitokseen Sveitsin Aubonneen, lähelle Lausannea jo 15-vuotiaana. Samassa opinahjossa opiskeli useampia raahelaistyttöjä tavoitteenaan monipuolinen yleissivistys ja kielitaito sekä hyvät käytöstavat. Aivan tavatonta ulkomailla opiskelu ei siis raahelaiselle porvaristytölle ollut, joskaan ei aivan tavallistakaan.

 

Mutta palataanpa vielä tarinan ensimmäiseen Ebbaan. Ebba Katinka Ljunggren oli kotoisin Ruotsin Bölingenistä. Kotimaassaan hän oli rakastunut köyhään taidemaalariin, Anton Genbergiin. Ebban isä, varakas tilanomistaja, ei pitänyt taiteilijaa tyttärelleen soveliaana puolisona ja torjui nuorten avioliittoaikeet. Ebba oli luonnollisesti tämän seurauksena hyvin onneton ja kenties kaipasi jonnekin pois kotoa. Tukholmalaisessa sanomalehdessä ollut ilmoitus, jossa raahelainen leskirouva Lovisa Franzén etsi itselleen, sisarelleen ja lähes sokealle, leskeksi jääneelle tyttärelleen Betty Donnerille seuraneitiä, sattui sopivaan saumaan. Tässä kohtaa emme ole varmoja, hakiko Ebba paikkaa itse vai toimivatko hänen vanhempansa, kuten parhaaksi näkivät. Joka tapauksessa Ebba matkusti hänelle ennestään tuiki tuntemattomaan Raaheen kesäkuussa 1890. Siirtymä Tukholman seurapiireistä suomalaisen pikkukaupungin sosieteettiin ei liene ollut helppo, mutta joustavana ja sopeutuvana tunnettu Ebba kotiutui kuitenkin Raaheen.

 

 

 

Ebban uudessa kodissa kauppaneuvoksetar Franzénin luona vieraili usein tämän leskeksi jäänyt vävy, kauppaneuvos, ”komerssi” Fredrik Sovelius (1822–1897). Ebba ja Fredrik viihtyivät toistensa seurassa jopa niin hyvin, että nuori nainen piti vanhan kauppaneuvoksen seuraa mieluisampana kuin ikäistensä nuorukaisten.

 

”Minulla on nyt hetki vapaata, kun tädit lähtivät ajelulle ja halusin kirjoittaa rakkaalle poikakullalleni, mutta ei tämä oikein hyvin suju. Huomenna vanhus (Fredrik Sovelius, toim. huom.) lähtee retkelle 15 kilometrin päähän Hannilan kestikievariin, josta on tilattu päivällinen. Minut on pyydetty ajamaan vanhan kauppaneuvos Soveliuksen kanssa, vanhahan hän on, mutta asetan hänet etusijalle täkäläisten nuorten asemasta.”, kirjoitti Ebba veljelleen Siggelle Ruotsiin maaliskuussa 1891.

 

Samana keväänä komerssi Sovelius pyysi Ebban kättä. 29-vuotias Ebba Katinka suostui itseään neljä vuosikymmentä vanhemman kauppaneuvoksen kosintaan, ja häitä tanssittiin Tukholmassa joulun alla 1891. Pariskunta sai kolme lasta. Esikoinen Ebba Sovelius syntyi Raahessa vuonna 1892. Ebba Katinkan ja Fredrikin liitto jäi lyhyehköksi, sillä Fredrik siirtyi ajasta ikuisuuteen vuonna 1897. Nuori leski löysi pian uuden rakkauden hänelle lainopillisia neuvoja pesänjaossa tarjonneesta Johan Arthur Lagerlöfistä.  Ebba Katinka avioitui vuorineuvos, kansanedustaja Lagerlöfin kanssa jo vuonna 1898.  Lagerlöfit pysyivät yhdessä loppuelämänsä.

 

Ebba nuorempi oli siis komerssi Soveliuksen ja Ebba Katinkan tytär. Porvarisperheen tyttärenä hän sai hyvän koulutuksen. Kotiopettajatar opetti sisaruksille Ebballe, Matts Augustille ja Katarinalle (Karinille) muun muassa ranskaa. Kuten jo todettiinkin, Ebba vietti lisäksi kaksi vuotta opiskellen sisäoppilaitoksessa Lausannessa. Ebba itse muisteli jälkipolville, että tärkeää oli esimerkiksi oppia istumaan selkä suorana. Huonoryhtisen täytyi pitää korsettia, joka painoi kylkiluita, jos asento lyyhistyi. Opintojen ohella Lausannessa Ebba harrasti muun muassa tennistä.

 

 

Ebba-mamselli oli hyvin tuhlaavainen ja saikin sen vuoksi isäpuoleltaan Arthurilta nuhteita. Sveitsin-vuosien aikana Ebba esimerkiksi palellutti jalkansa ja matkusti Italiaan hoidattamaan itseään – mukanaan myös seuraneiti. Lausannen jälkeen Ebba oleskeli jonkin aikaa Tukholmassa äitinsä veljen Sigge Ljunggrenin luona. Siellä serkukset Ebba ja Skoglar (Siggen poika) rakastuivat toisiinsa. Liian läheistä sukua olleet nuoret erotettiin toisistaan ja Ebba lähetettiin kotiin suremaan.

 

Ebba SLR Lausannessa hiihtämässä

 

Pian Raaheen palattuaan Ebba tapasi Einar Arvid Löwenmarkin, jonka kanssa meni naimisiin 21-vuotiaana, vuonna 1913. Vuoteen 1938 kestäneen liiton aikana perheeseen syntyi kaksi tytärtä. Ebba Löwenmark meni uusiin naimisiin Aarne Relanderin (1883–1972) kanssa vuonna 1939.

 

 

Ebba ja Arvid Löwenmarkin tyttären Marianne Lindbergin tyttäret lahjoittivat ”mamman” laukun museoon. Laukku on siis perintökalleus, jolla on tunnearvoa ja jota on säilytetty huolella sukupolvien ajan. Pelkästään kauneudenhoitovälineille tarkoitettu matkalaukku on ollut ylellisyystavara, josta on pidetty hyvää huolta. Laukussa on hyvin kattava valikoima tyylistään tinkimättömän naisen (ja miehenkin!) matkan aikana pukeutumisessa ja kauneudenhoidossa tarvitsemaa välineistöä, muun muassa kiharrussakset, peili, kenkälusikka, hiusharja ja kampa, vaateharja, kynsienkiillotin, monenmuotoisia lasipulloja ja -purnukoita hopeakorkilla tai kromatulla korkilla sekä parranajovälineet.

Kuvat:

Ebba Sovelius-Löwenmark-Relander (1892–1973)
Nuori Ebba Sovelius Sveitsissä 1910-luvulla

Sisäoppilaitoksen tyttöjä Lausannessa
Ebba Katinka Ljunggren-Sovelius-Lagerlöf (1862–1932)

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: