Raahen kirjasto

Etusivu » Uncategorized » Museo kirjastossa: Pijettäskö julvaka?

Museo kirjastossa: Pijettäskö julvaka?

Raahen kaupunginkirjasto/pääkirjasto

040 135 6799
ma - pe 10 - 19
la 10 - 15

Arkisto

Kategoriat

Mainokset

v17468 Määttä Anna Sipola Anna

Nykyään joulutilpehööri ilmestyy kauppojen hyllyille jo viimeistään lokakuussa, mutta osattiin sitä vanhassakin Raahessa valmistautua jouluun hyvissä ajoin ja huolella. Ruokavarastojen täyttämisen, leipomisen, kynttilöiden valamisen ja suursiivousten lisäksi hankittiin ja valmistettiin tietysti myös joululahjoja läheisille. Erityisesti pojankossit tienasivat rahaa joululahjojen ostoa varten tekemällä lahjoja myyntiin.

Juho Jokela muisteli Samuli Paulaharjulle näin:

”Skouluista oli saatu joululupa ja eksaameliki (loppukoe) pijetty. Alakoki pojilla jo jouluhommat. Hakavirran tupaki muuttui höyläpenkin sisälle tuotuva nikkariverstaaksi, jossa höylättiin ja tehtiin pallistooleja (jakkara), salakkareita (rasioita) ja kaikenlaisija leeksaakereita (leluja) myötäväksi. Joulurahaa kun piti saaha juulklappein (joululahjojen) ostuva varten. Uuvven Reinin puojisaki oli jo joulupöytä tällättynä niin viekottelevan näkköisenä ulukomaalaisine leeksaakkereineen ja kranttoineen (kuusi).”

Mutta teki herraskainenkin väki lahjoja itse. Samuli Paulaharju kertoo, miten monessa porvariskodissa vietettiin vuoron perään jouluvalvojaisia, julvaka, joihin mamsellit, nuoret rouvat ja joskus herratkin kokoontuivat valmistamaan joululahjoja. Tyttäret ompelivat ja kutoivat ”papoilleen” ja ”mammoilleen” sekä rouvat herroilleen kuka mitäkin: kirjoitusmattoja, kaulahuiveja, turkinvöitä, kynänpyyhkeitä, ompelukoristeisia silkkilompakoita, helmillä kirjailtuja samettisia rahakukkaroita, kahvipannunmyssyjä ja pellinnyörejä, tyypillisimpiä mainitakseni. Herratkin koettivat parhaansa mukaan olla apuna, vaikkapa pidellen villaisia loimirihmoja neidon näperrellessä puuhaarukka kädessä pellinnyörejä. Välillä juotiin kahvia, syötiin ”hätäkräämiä” ja juteltiin ”mukavia”. Juteltiinpa joskus ahkerammin kuin huolehdittiin joululahjoista.

1870-luvun jouluvalmisteluista on säilynyt eläväinen aikalaiskuvaus. Se on lähtöisin Saloisten pappilassa, rovasti Borgin huushollissa tuolloin asuneen Carolina ”Carolla” Malmbergin kynästä. Rovastin perheeseen kuuluivat Hilma-vaimo (os. Malmberg) ja neljä lasta, joiden lisäksi pappilassa asuivat myös Hilman äiti Johanna ja sisko Carolla. He olivat saapuneet Vaasasta Raaheen tervehtimään Borgin perhettä, mutta jäivätkin vakinaisiksi perheenjäseniksi. Carollasta tuli muuten sisarensa kuoleman jälkeen rovasti Borgin uusi puoliso ja pappilan emäntä.

Carolla kävi vuosikymmenien läpi tiivistä kirjeenvaihtoa Vaasassa asuneen sisarensa Maria Hartmanin kanssa. Vilkas, iloinen ja huomiokykyinen Carolla esitti kirjeissään usein hyvin yksityiskohtaisia ja hauskoja kuvauksia aikansa ihmisistä ja tapauksista. Antakaamme Carollan itse kertoa jouluvalvojaisista vuonna 1871:

”Myöhään aloitimme tänä vuonna joululahjain valmistelun niin että yötkin täytyi ottaa työajaksi. Yhtenä yönä meitä oli joukko tyttöjä valvojaisissa Mimmi Durchman´in luona, jossa olimme klo 4:ään saakka aamulla. Kolme muuta yötä valvoimme Rosan kanssa kotona pappilassa.”

Mutta eikö julvaka kuulostakin aika hauskalta!? Perinne elää vielä ainakin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla – joko ensi joulun alla elvytetään se Raahessakin? Inspiraatiota ja ideoita voi käydä kurkkimassa Raahen pääkirjaston Museo kirjastossa -vitriinistä, jossa on esillä tyypillisiä julvakoissa valmistettuja käsitöitä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: