Raahen kirjasto

Etusivu » Uncategorized » Finlandia-raati: Johanna Venho, Ensimmäinen nainen. WSOY, 2019

Finlandia-raati: Johanna Venho, Ensimmäinen nainen. WSOY, 2019

Raahen kaupunginkirjasto/pääkirjasto

040 135 6799
ma - pe 10 - 19
la 10 - 15

Arkisto

Kategoriat

Kirjaklubin ja kirjaston Finlandia-raadin ensikertalainen, toimittaja Niko Peltokangas, sai luettavakseen Johanna Venhon Ensimmäisen naisen, jonka päähenkilö on Sylvi Kekkonen. Nikoa kiinnosti teoksessa etukäteen erityisesti se, että päähenkilö on historiallinen henkilö.

ensimmainen

Kirjailija Kekkosen kengissä

Johanna Venhon romaani Ensimmäinen nainen kertoo Sylvi Kekkosesta ja
hänen poliitikkopuolison varjoon jääneestä kirjailijuudestaan.
Olosuhteet eivät tapa luovuutta, mutta tarina saa pohtimaan, kuinka
monen omat haaveet ja tavoitteet jäävät julkista uraa tekevien
puolisoiden ja läheisten jalkoihin.
Tarinaa kerrotaan Kekkosen lisäksi kuvanveistäjä Essi Renvallin suulla.
Tämä työstää tarinan tapahtuma-aikaan, syyskesällä 1966, Kekkosen
muotokuvaa.


Kirjan sivuilla ei pääse eroon ajatuksesta, kuinka vaikeaa
historiallisen hahmon kenkiin hyppäämisen täytyy olla. Elämäkertoja ja
muuta aineistoa on tietysti hyvin saatavilla, mutta oikeiden ihmisten
identiteettien lainaaminen – varsinkin noin lähihistoriasta – voi tuntua
luvattomalta ja väkivaltaiselta.


Ehkä Venho on ajatellut juuri tätä. Minä-kertojan vaihtelu Kekkosen ja
Renvallin välillä alleviivaa tarinan fiktiivisyyttä. Kekkonen puolestaan
kertoo omaa tarinaansa keskustelemalla ystävänsä Marja-Liisa Vartion
kanssa, vaikka tämä on juuri kuollut.


Taiteen tekemisen ja toisen ihmisen kuvaamisen oikeutusta käsitellään
myös Renvallin vaikeilujen kautta. Muotokuva Kekkosesta ei ota
muotoutukseen, vaan kuvanveistäjä pohtii, voiko toista oikeastaan edes
tuntea.


Ensimmäisen naisen kieli on kaunista ja vivahteikasta, jos sitä ehtii
jäädä ihastelemaan. Historiannälkäinen lukija saattaa kiirehtiä
tapahtumasta ja muistosta toiseen löytääkseen uusia kiinnikkeitä
oikeasti tapahtuneeseen historiaan ja sen henkilöihin.
Historian nälkä houkuttelee myös tarttumaan tuon tuosta nettivehkeisiin
ja tarkistamaan, onko tässä taas viittaus oikeisiin poliitikkoihin,
diplomaatteihin ja rakastajiin. Ja kyllä siinä on.


Puolison toiset ja kolmannet naiset tulevat tarinaan mukaan vasta hieman
ennen puoliväliä. Suhteiden kautta avautuu kirjan toinen teema, tympeä
velvollisuuden tunne, joka saa yhdet pienentämään ja rajoittamaan
itseään enemmän kuin toiset. Ensimmäisen naisen suhtautumisessa
sivusuhteisiin ei ole lopulta mitään uutta, vaikka onkin tärkeää, että
tapahtumia kuvataan juuri hänen tunteidensa kautta.


Romaania veikattiin Finlandia-voittajaksikin, voittihan se Suomen
Kirjasäätiön järjestämän yleisöäänestyksen. Jos Finlandia-diktaattori
olisi halunnut palkita finaaliviisikon helpoimman ja konservatiivisimman
teoksen, olisi Ensimmäinen nainen ollut oikea valinta. Kirjassa
leikitellään aikatasoilla ja vaihdellaan näkökulmaa kertojan mukana,
mutta nämä alkavat olla peruskauraa kotimaisessa kirjallisuudessa.

Niko Peltokangas


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: