Raahen kirjasto

Etusivu » Uncategorized » Mitä lukisin pitkinä pyhinä?

Mitä lukisin pitkinä pyhinä?

Raahen kaupunginkirjasto/pääkirjasto

040 135 6799
ma - pe 09 - 19
la 09 - 16

Arkisto

Kategoriat

Raahen Kirjaklubilaiset ovat tänäkin vuonna keränneet listan joulun ajan lukusuosituksista. Vielä ehdit tehdä varauksen verkkokirjastossa https://outi.finna.fi/ ja noutaa lukemista vuodenvaihteen leppoisiin päiviin. Ainakin minun lempipuuhiani joululomalla on käpertyä konvehtirasian ja kirjan kanssa sohvannurkkaan ja antaa tarinan viedä mennessään.

Jouluinen asetelma jossa palava vihreä kynttilä, kaakaokuppi, mistelinoksa, piparminttukeppi ja punainen kirjankansi. Taustalla jouluvaloja.

 Aikuisten kaunokirjoja:

Aris Fioretos: Nelly B:n sydän. Suomentanut Outi Menna. Teos, 2018.

Vuosi on 1924, kaupunki Berliini. Nelly Becker on ensimmäinen saksalainen naislentäjä, mutta lääkäri kieltää häneltä lentämisen. Sydän ei kestä. Nelly jättää lentokonehallit ja aviomiehensä taakseen ja yrittää löytää lentämisen korviketta maan päältä. Löytyy Irma ja iloinen 20-luku mutta loppujen lopuksi sydän ei kestä sitäkään.

Eva Frantz; Sininen huvila. Schildts & Söderström 2017. Suomentanut Ulla Lempinen.

Anna Glad joutuu keskellä yötä lähtemään paikallisen suositun bloggaajan kotiin Siniseen huvilaan. Bloggaaja Becca Stenlund makaa vakavasti pahoinpideltynä keittiönsä lattialla. Hälytyksen teki kaksi nuorta, jotka olivat törmänneet maantiellä yövaatteissa harhailevaan pikkupoikaan. Poika oli puhunut, että äiti ei herää. Hän vaan nukkuu ja on aivan tahmea. 

Anna Glad joutuu keskelle blogimaailmaa, joka ei ole niin auvoista kuin suosiosta voisi kuvitella. Kuka tuo päivittäin uusia tuoreita kukkia Sinisen huvilan pöydälle?

Joseph Heller: Catch 22 – Me sotasankarit.
Joseph Hellerin esikoisteos vuodelta 1961, joka naurattaa ääneen, kunnes lopulta joutuu miettimään, mikä tässä kaikessa naurattaa. Sodan julmuus ja mielettömyys tuodaan ilmi joka sivulla. Kaikkien aikojen paras sotaromaani, joka kestää uusintaluvut.

V. E. Schwab: Darker Shade of Magic. Tor Books, 2015.

Darker Shade of Magic on ensimmäinen osa Shades of Magic -trilogiasta, joka on myös suomennettu. Joskus on kuitenkin mukavampi lukea kirjoja niiden alkuperäiskielellä. Kirja kertoo velhoista ja varkaista sekä kuninkaallisista, jotka hallitsevat neljää eriväristä Lontoota. Punainen ja valkoinen Lontoo ovat täynnä taikuutta, harmaa Lontoo on sen jo unohtanut ja mustaa Lontoota ei ole enää olemassa, ainakaan muille. Mustasilmäinen velho Kell ja teräväkielinen varas Lila seikkailevat kaupunkien välillä henkensä kaupalla. Pelastuvatko maailmat?

Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät. Atena, 2020.

”Kaikki on sortunut, vain keittiössä elämä pysyy ennallaan.”

Esikoisromaani pohjautuu kirjailijan suvun tarinoihin ja kohtaloihin, jotka kulkevat aina Stalinin vainojen ajasta nykypäivän maahanmuuttaja-arkeen. Vaikka sukutarina on traaginen ja järkyttävä, on kirja myös hyvin lämmin kuvaus perheyhteyden merkityksestä. Kaunis, taiten käytetty kieli piirtää miljööt ja ihmiset eloon unohtamatta pieniä ilon ja onnen pilkahduksia epävarmuudessa ja pelossa elettävän arjen keskellä. Tarinan ympyrä sulkeutuu Sandarmohin mäntymetsiin, jotka ovat verisen historiansa vuoksi jälleen viime aikoina nousseet julkiseen keskusteluun.  

Heinz Strunk: Kultainen hansikas. Suomentanut Anneli Vilkko-Riihelä. Sammakko, 2019.

Epäjännäri alkoholisoituneesta sarjamurhaajasta. Loisteliaasti kirjoitettu ja Anneli Vilkko-Riihelän saksasta suomentama. Romaanissa on lähes tulkoon mukana hajuraita. Kuvotusvaroitus!

John Kennedy Toole: A Confederacy of Dunces. Penguin, 1981.

Toolen romaani julkaistiin ja sai mainetta vasta kirjailijan kuoleman jälkeen. Räävitön ja kaikkia henkilöitään tasapuolisesti pilkkaava romaani. Suomennettu nimellä Typerysten salaliitto.

Tietokirjoja:

Seppo Hentilä: Pitkät varjot: Muistamisen historia ja politiikka. Siltala, 2018.

Moneen kertaan palkittu teos sisällissodan vaikutuksista suomalaisen yhteiskuntaan ja sen rakentumiseen. Taitavasti kirjoitettu teos, joka avaa uusia näkökulmia vuosisataiseen itsenäisen Suomen historiaan ja siihen, miten pitkät varjot tavoittivat ja tavoittavat edelleen yhteiskuntamme kaikki kerrokset. Tietokirjallisuutta parhaimmillaan. Minulle tämä oli sisällissodan merkkivuoden paras teos, vaikka itse sotatapahtumia kirjassa ei avata juurikaan.

Mika Pekkola & Jarno Hietalahti: Terapiaa mielipuoliselle maailmalle: Erich Fromm ja radikaalihumanismin lupaus. Vastapaino, 2019.

Erich Fromm, saksalaissyntyinen psykoanalyytikko ja humanistifilosofi seurasi aitiopaikalta totalitarismin nousua Saksassa 1930-luvun alussa ja muutti Yhdysvaltoihin 1933. Frommin ajattelun keskiössä on kysymys siitä, miksi ihmiset vajoavat aina uudelleen raakuuteen ja välinpitämättömyyteen, huolimatta siitä, että ainakin länsimaissa eletään ennennäkemättömän vaurauden keskellä.

Kahden suomalaistutkijan tietokirja avaa uusia näkökulmia Frommin ajatteluun ja esittää mielenkiintoisia ajatuskulkuja ja ratkaisumalleja Frommin humanismin soveltamiseen nykypäivänä. Frommin ajattelu nojaa toivoon ja paremman maailman mahdollisuuteen ja haastaa lukijaa kyseenalaistamaan nykymaailmassa vallitsevaa itsekkyyttä, omaneduntavoittelua ja muukalaisvihamielisyyttä.

Johan Strang & Thomas Wallgren: Georg Henrik von Wright: Modernin ajan ajattelija. Suomentanut Timo Soukola. Gaudeamus, 2020.

Kirjoituskokoelma Suomen kuuluisimmasta filosofista. Teos ei ole todellakaan elämäkerta, mutta elämäkerrallista tietoa on juuri sopivasti, ettei kokonaisuus mene teoriajöötin puolelle. Kaltaisekseen teokseksi hyvin viihdyttävä.

Lasten, nuorten ja lastenmielisten kirjoja:

Suzanne Collins: Nälkäpeli – Balladi laululinnuista ja käärmeistä. Suomentanut Helene Bützow WSOY 2020.

Epäilin aluksi, että Balladi laululinnuista ja käärmeistä on vain paluu Suzanne Collinsin aiemman Nälkäpeli-sarjan suosion lämpöön. Teos kuitenkin toimii omillaan hyvin, ja on mielestäni parempi kuin alkuperäisen sarjan kaksi viimeistä osaa.  

Kirja sijoittuu ajallisesti ennen trilogiaa, ja aiemmissa kirjoissa esiintyvä presidentti Coriolanus Snow on vielä nuorukainen. Jos on lukenut Nälkäpeli-trilogian, tietää, millainen mies Snowsta myöhemmin kehkeytyy. Balladi laululinnuista ja käärmeistä valottaa Snown nuoruutta ja ratkaisuja, jotka vievät hänet Nälkäpelin säälimättömäksi johtajaksi. 

Sisällissodan jälkeisenä rangaistuksena kehitetty Nälkäpeli pakottaa jokaisen maan vyöhykkeen lähettämään kaksi nuorta taisteluun elämästä ja kuolemasta. Peliä ollaan kirjassa vasta kehittämässä, ja ensimmäistä kertaa pelaajilla on omat ohjaajat, jotka on valittu pääkaupungin huippuopiskelijoiden joukosta. Kunnianhimoisen Coriolanuksen pettymykseksi hän saa ohjattavakseen Lucyn köyhältä vyöhyke kahdeltatoista. Käy kuitenkin ilmi, että Lucy on valovoimainen hahmo, joka voittaa ihmiset puolelleen. Coriolanuksella onkin yllättäen kaikki valtit käsissään, kun vain toimii oikein – mitä oikein toimiminen sitten kenenkin osalta tarkoittaa. 

Matt Haig: Tyttö joka pelasti joulun. Suomentanut Sarianna Silvonen. Kuvittanut Chris Mould. Aula & Co. 2017.

”Tiedätkö miten taikuus toimii? Taikuus, joka saa porot lentämään taivaalla? Taikuus, jonka ansiosta joulupukki pystyy matkustamaan maailman ympäri yhdessä yössä? Taikuus, joka pysäyttää ajan ja tekee unelmista totta? /Toivo/ Se on avain kaikkeen. / Ilman toivoa ei ole taikaa.”

Amelia Toivorinta on tyttö, joka haluaa toiveidensa toteutuvan. Kun hän toivoo jotain, niin hän tietää tarkkaan kenen puoleen kääntyä – joulupukin. Taika, johon Amelia uskoo, on kuitenkin hiipumassa. Tapahtuu kaikenlaista outoa. Onko joulu enää pelastettavissa vai onko koko joulu peruttu? Lopulta joulupukki huomaa, että kukaan muu kuin Amelia ei voi pelastaa joulua. 

Mukava joulutarina kaikenikäisille jouluihmisille.

Elina Pitkäkangas: Hukan perimät, Myllylahti 2020.

En ole lukenut Elina Pitkäkankaan aiempaa ihmissusitrilogiaa, mutta samaan maailmaan sijoittuva Hukan perimät on kiinnostava nuortenkirja (tai tarkemmin young adult -romaani). Ajatuksia herätti jo Tuntemattoman sotilaan henkeen tehty kansikuva.

Maailmassa riehuu lykantropia-virus, joka muuttaa sen kantajan ihmissudeksi. Yksi Suomen tärkeimmistä organisaatioista onkin Jahti, jonka sotilaat metsästävät ihmissusia. Nuori Alexander on päässyt osaksi Jahtia ja vieläpä legendan, kapteeni Väinö Ollikaisen partioon. Tehtävä on selvä: hävittää pelottavat, pahat, moraalittomat ihmissudet Suomesta. 

Sitten yhtenä talvisena kuutamoyönä Kuusamossa asetelma muuttuu täysin, ja niin Alexander kuin lukijakin pääsevät pohtimaan, mikä on pahuutta ja kuinka paljon pelkoon aina kytkeytyy tietämättömyyttä.  Ihmissusista käydyn keskustelun sävyssä ja ihmisten välisessä vastakkainasettelussa on paljon tuttuja kaikuja todellisuudesta. 

Anja Portin: Radio Popov. Kustantamo S&S, 2020.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Radio Popov on tarina siitä, miten Alfred yksinäisen ei tarvitse enää olla yksinäinen. Herkkäkorvainen Amanda ottaa Alfredin luokseen asumaan, ja ullakolta löytynyt radiolähetin johdattaa kaupungin muutkin yksinäiset lapset yhteen. Alfredin ja muiden lasten elämät saavat välillä kyyneleet varttuneemmankin lukijan silmäkulmiin: loputon yksinäisyys muuttuu iloksi ja sellaiseksi elämäksi, jota lasten kuuluukin elää.

Elokuvia:

Maryam (2019, ohjaaja Haifaa al-Mansour)

Maryam (Mila Al Zahrani) on lentokentällä lähdössä lääkärikonferenssiin, kun käy ilmi, että hänen matkustuslupansa on vanhentunut. Koska ollaan Saudi-Arabiassa, luvan saamiseksi on oltava isän allekirjoitus. Isä ei ole kaupungissa, ja Maryamin etsiessä allekirjoittajaa luvalleen hän tulee samalla puolivahingossa ilmoittautuneeksi kunnallisvaaliehdokkaaksi. Vaikka ehdokkuus ei ollut alun perin Maryamin mielessä, hän päättää ottaa haasteen vastaan saadakseen sairaalalleen johtavan tien kuntoon. Sen jälkeen törmäilläänkin lasikattoihin niin että pauke käy. 

The Dressmaker (2015, ohjaaja Jocelyn Moorhause)

The Dressmaker -elokuvassa on draamaa, rikoselokuvaa ja syvää, mustaa komiikkaa. Kate Winsletin taitavasti esittämä Myrtle palaa pieneen kotikaupunkiinsa vuosia koko yhteisöön trauman jättäneiden tapahtumien jälkeen. Kaikilla on salaisuuksia, ja Myrtlen paluu sekä nostaa vanhat asiat pintaan että muuttaa kaiken. Totuus menneisyyden tapahtumista nousee esiin yksi Myrtlen ompelema kaunis glamour-puku kerrallaan. Kaikeksi onneksi käsikirjoitus ja Myrtle ovat vaikeasti ennakoitavia, eikä elokuva kääriydy sovinnaisuuksiin.

 

Sarjakuva:

Tiitu Takalo: Memento mori. WSOY, 2020.

Tiitu Takalon sarjakuvaromaani on omaelämäkerrallinen kertomus uupumuksesta, ilon katoamisesta, vakavasta sairastumisesta, hapuilusta takaisin elämään ja valoon. Rehellinen ja hetkittäin rujo kertomus avaa ovia ja ikkunoita inhimillisyyteen, toivoon ja siihen, mikä on tärkeää.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: